09 loka

Uusi agi.fi

Moi!

Ajattelimme kaivaa agi.fi:n jälleen naftaliinista ja kehitellä taas jotain teille armon agility-ystävämme.

Pistin sivuston nopsasti pystyyn ja ulkoasu näyttää vielä hiukan “ei niin sliipatulta”, mutta pikku hiljaa teen siitä siistimmän näköisen.

Koko sivusto on suojatun HTTPS-yhteyden takana, joten ainakin verkkoliikenne on suojattua. Teemme kuten muutkin isot mediayhtiöt: https://www.theguardian.com/info/developer-blog/2016/nov/29/the-guardian-has-moved-to-https

Discover why and how the Guardian has moved to HTTPS, the secure version of the web protocol that helps to protect user privacy

Pääpaino on kirjoitella agilityvalmennukseen ja -koulutukseen liittyviä juttuja. Tällä hetkellä olen Top Team -valmentajana Keski-Suomen tiimissä ja ekan leirin jälkeen nousi muutama teema esiin, joita aluksi pureskelen julkaisukuntoon.

Mennään näillä tiedoilla tällä kertaa ja kipaise katsomassa näillä sivuilla lähipäivinä ja viikkoina!

terkuin Tero Mesiranta, tero@agi.fi

18 syys

Treeniajatuksia #1: Kannattaa kuunnella

Oivalsin eilen, että myös oma kuuloaisti on yksi kelpo apuväline koiran suorituksen arviointiin agilityharjoituksissa.

Vedin eilen hyppytekniikkaharjoituksia seuramme (YLÖKK) harjoitusryhmässämme ja juuri uusitun hiekkakentän pehmeähkön pinnoitteen innoittamana jäin kuuntelemaan koirien etenemisestä kuuluvia ääniä.

Äänistä on minulle aiemminkin kouluttajien toimesta mainittu ja Susan Salo asiasta hyppytekniikkavideoillaan kertoo, mutta nyt minulla oli mahdollisuus toistuvasti kuunnella eri koirien suorituksia samalla, kun koiran suoritus muuttui = ääni muuttui.

Sen, eteneekö koira vaivattomasti alustalla on täysin korvin kuultavissa. Tietysti, jos koira pitää luontaisesti (tai opittuna) jatkuvaa tärykalvoja kutkuttavaa ääntä, niin tämä elementti on vaikeammin havaittavissa.

Onko hypyltä laskeutuminen ja esteiden välissä otetut askeleen vaivattoman oloisia? Miten koira lasketuu hyppyesteeltä? Miltä nämä kaikki kuulostavat?

Kuunteletko itse miten koira etenee?

16 syys

Kesä ja arvokisa-aikataulukeskustelua (lehden pääk. 4/2012)

Elo-syyskuun vaihteessa ilmestyneen lehtemme pääkirjoituksessa järjestelin kesän arvokisa-aikataulua uuteen uskoon.

Tässä yksi pääkirjoituksesta poimittu ajatus, joka herätti keskustelua:

MaajoukkuekarsinnatAsiasta on tehty esitys SAGI:lle Helsingin Agility Urheilijat ry:n aloitteesta ja näkemässäni luonnoksessa esitettiin toive järjestää karsinnat toukokuussa. Se on erinomainen ehdotus. Juhannuksen ja heinäkuun lopun välisenä aikana niin Suomessa kuin maailmallakin järjestetään erinomaisia isoja kisoja, joista moni suomalainen voisi hakea isojen kisojen kokemusta. Ratkaisu: Kisat järjestetään toukokuun ensimmäinen tai kolmas viikonloppu. Ensimmäinen viikonloppu ei osu vappuun ainakaan pariin vuoteen, toinen viikonloppu on pyhitetty äideille ja kolmas viikonloppu on siinä mielessä hyvä, että ketään ei kiinnosta jääkiekon MM-kisojen (2013) loppuottelut.

OK. Tästä sainkin, kiitos vaan kaikille, välittömän palautteen esittämästäni ratkaisuajankohdasta. Ja myönnän, etten ajatellut asiaa joka kantilta. Palaute herättelikin oikein miettimään asiaa. Kalenterissahan se näytti hyvältä, mutta käytännöt ovat Suomessa niin kirjavia ihan luonnollisista syistä. Niille,  jotka eivät pääse treenaamaan läpi vuoden tasaisen mukavissa (lämpimissä) olosuhteissa, tulee toukokuun hieman nopeasti huippukunnon saavuttamiseksi.

Tampere 6.4.2012, jäällä tallustelevat koiramme (vas.) Witzi ja Sili.

Kun selaisin tämän vuoden valokuvia, niin ei ne sääolosuhteet Tampereellakaan olleet ihan optimaaliset ulkoharjoitteluun. Eikä täällä lämmitettyjä treenipaikkoja ihan joka koirakolle ole saatavilla.

Suomi on pitkä maa ja koirakkojen harjoitusaikataulut tehdään sen mukaan. Osa koirakoista alkavat treenaamaan täysillä hyppykorkeuksilla vasta toukokuussa. Ja on huomioitava ne koirakot, jotka syystä tai toisesta keräävät karsintoihin vaadittavia tuloksia lähempänä itse kisoja.Kisakausi varsinkin pohjoisemmassa on huhtikuussa vasta aluillaan.

Lyhyt se on Suomen agilitykesä. Muutosta kaivataan, mutta mikä onkaan ratkaisu? Liiton ylimääräisessä kokouksessa sitä pohditaankin lisää. Asiaa on pohdittu tietysti myös finagilityn palstalla.

Niin ja haluankin tähdentää, ja se ehkä tulee joillekin yllätyksenä, että mielipiteeni lehdessä ja näillä sivuilla ei ole liiton virallinen kanta.

26 kesä

Mitä tapahtui SM2012 minien finaaliradalla?

Agility SM 2012 -kisoissa minien fnaalirata näytti lajin herkkyyden. 

Kuvaan merkittu koirakkojen ensimmäiset virheet. K = Kielto, A=kontaktivirhe (alastulo),  5 = rima, muurin palikka, X = hylky (väärin päin, yms.). Vihreällä merkityt ovat TOP-10 -koirakkojen virheitä.


Jari Tienhaaran tuomaroima minien finaalirata alkoi samalla kuviolla (esteet 1–3) kuin saman tuomarin maksien karsintaratana ollut hyppyrata. Virheiden määrästä ja laadusta päätellen minien ohjaajat eivät olleet tässä asiassa sen tarkempia kuin maksitkaan. 

Minien puomin kontaktivirheiden määrä oli kohtuullisen suuri. Myös esterykelmän 12, 13 ja 14 suoritus oli haastava, riippuen kuinka hyvin ohjaaja luotti A:n alta menevän putken suoritukseen. Yliohjaus putkeen kostautui putken jälkeisillä hyppyesteillä. Jos niistä selviytyi, niin muutama ohjaaja sortui huolimattomuuteen keppien sisäänmenon ohjauksessa. 

18/50 koirakosta (36 %) menetti pelin neljän ensimmäisen esteen aikana. 

Lähtö ja ensimmäiset askeleet, niistä on varmasti seuraavat reenit tehty.

Kuinka hyppyradan TOP-10 suoriutui radasta? Kolme hylkääntyi putkella (3) ja yksi teki kiellon muurilla (2). Muut virheen tehneet tekivät kärjestä tiputtavan virheen esteillä 13, 14 ja 16. 

Ainoastaan Anni Komulainen & Ralli  (kultaa) sekä Annina Myllyaho & Onni (hopeaa) pääsivät hyppyradan TOP-10:stä palkintopallille.

Lisää huomioita muista yksilöfinaaliradoista voit lukea lehden artikkelista, 3/2012.

01 kesä

Hallit, kentät ja areenat esiin

Maassamme on lukematon määrä seurojen, firmojen ja kaikenlaisten yhteisöjen pitämiä reenipaikkoja. Monesti näistä meiltä kysellään ja nyt onkin aika pistää ne esille.

Auttakaa meitä urakassa.

Jos sinulla tai seurallasi on agilityreenipaikka (halli, ulkokenttä) niin kerro siitä meille. Erityisen arvokkaita tietoja ovat kentän pinnoite (ja rakenne), talvikäytön lämpötilat yms. tiedot. Mitä ominaisuuksia sitten keksittekin.

Kun sitä kuitenkin joku kysyy, niin kyllä: firmojen/yrittäjien hallit ilman muuta sopii mukaan.

Saamieni tietojen perusteella saan eri ominaisuuksia, joiden pohjalta kenttiä voi hakea, luokitella yms. ja jatkossa myös lisätä kisakalenteriin höysteeksi.

Teen tiedoista asianomaisten muokattavia ja muiden kommentoitavia. Saamme näin “oma agi.fi”-osioon yhden toiminnon lisää ja tiedoista voi selvitä se “paras” alustakin?

Tiedot voi aluksi lähettää minulle maililla -> tero@agi.fi

Jos kentistä on jo yhteenvedon tekevä nettisivu, niin sekin kelpaa. Kopsailen sitten sieltä tietoja soveltuvin osin.

Kiitos jo etukäteen!

13 huhti

Lehden 2/2012 sisältö

Numero 2/2012

Postituspäivä tilaajille 19.4.2012, toimitusaika 1-4 arkipäivää.

Lehden 8. numero ja vuoden 2. pläjäys.

Lehden sisällysluettelo:

s. 3  Pääkirjoitus

s.8 Uutiset + pikatesti
Uutisia agilityn maailmasta ja Total Agility Method -DVD pikatestissä.

s. 12 Tervehdys Agirodun ulkomaisilta tuomareilta
Lee Gibson Isosta-Britanniasta ja Ronald Mouwen Hollannista lähettivät terveisensä ja esittelynsä.

s. 14 Agilitykoulutusta vai -konsultointia

Satu Hilli lanseeraa sanan agilitykonsultointi ja hän kertoo mikä on agilityn käsiala.


s. 22 Urheilunäön kehittäminen, osa 2

Daisy Peel: Tässä artikkelissa esittellään lisää harjoitteita, joiden avulla voit treenata koiran katsomisen taitoa.

s. 26 Lähikuvassa Anja Lehtiö
Agilitykentiltä paimennuslaitumille.

s. 34 Visuaalinen ja tilallinen hahmottaminen
Steve Croxford analysoi: Agilityssa yleisimmät ohjausvirheet liittyvät ohjaajan sijaintiin radalla, ajoitukseen ja tilalliseen hahmottamiseen.

s. 42 Jännitys hallintaan
Vappu Alatalo: Itsetuntemus on jännityksen hallinnan avain. Tärkeintä jännityksen hallinnassa on kuitenkin oma motivaatio.

s. 49 SAGIn alueellinen valmennustoiminta
Kati Kollanen: Valmennusjärjestelmää on SAGIssa kehitetty vuoden 2011 alusta.

s. 56 Tie menestykseen
Katainen ja Vitikainen: Menestyvällä agilitykoirakolla on merkittäviä vahvuuksia kolmella tärkeällä osa-alueella: suhde, osaaminen ja kilpailemisen taito.

s. 61 Yksinkertaisia lihaskuntoharjoitteita koirille
Yksinkertainen on kaunista. Muutama harjoite, joita voit tehdä koirasi lihaskunnon parantamiseksi.

s. 62 Tilastojen kertomaa
Tilastosatoa käydyistä kisoista.

s. 64 SAGI tiedottaa
Ajankohtaista asiaa Suomen Agilityliitolta.

23 helmi

Lehden 1/2012 sisältö


Numero 1/2012

Harjoitusliite: “Urheilunäön kehittäminen”-artikkeliin (PDF).

Postitettu tilaajille 23.2.2012, toimitusaika 1-4 arkipäivää.

Lehden 2. vuosikerta aloitetaan seesteisin tunnelmin, mutta asenteella.

Lehden sisällysluettelo:

s. 3  Pääkirjoitus

s.8 Uutiset + tuoteuutiset
Uutisia agilityn maailmasta ja tuoteuutuuksien esittelyä.

s. 10 Valmentaja Steve Croxford Suomessa
Steve oli kutsuttu Suomeen starttaamaan Agilityliiton historian ensimmäistä valmentajakurssia.

s. 14 Agilitya asenteella
Koirakoulu ACEn perustajat Tiia ja Harri kertovat omin sanoin oman
agilityvalmennusyrityksensä tarinan.

s. 22 Hiihtämään!
Lotta Vuorela opastaa agilitaajalle hiihtoa, joka kehittää monipuolisesti niin peruskuntoa kuin tasapainoakin.

s. 26 Valssit ja edessä leikkaukset, osa 2
Jenny Damm antaa artikkelissa lisää ohjeita valssien ja edessä
leikkausten käyttämisestä. Esimerkkejä on myös takaaleikkauksista.

s. 36 Urheilunäön kehittäminen, osa 1
Daisy Peel: näköyhteyden pitäminen koiraan on kenties vielä tärkeämpää
kuin oppia tekemään täydellinen ohjausliike.

s. 46 J-j-j-jännittää!!!!
Vappu Alatalo kertoo, että jännittäminen tuntuu sekä kehossa että
mielessä.

s. 54 Ulkomaille kisaamaan
Yksi vaihtoehto on suunnata ulkomaille ja yhdistää agilityssa kisaaminen
kesälomailuun ulkomailla.

s. 58 Disc Dog tai Dog Frisbee
Kaikki ovat nähneet huimia videoita koirista, jotka hyppivät liitokiekkojen
perässä. Aloitan juttusarjan, jossa selvitän lajin saloja.

s. 60 Tilastojen kertomaa
Vuoden 2011 tuloksiin pohjautuvia tilastoja.

s. 62 SAGI tiedottaa
Ajankohtaista asiaa Suomen Agilityliitolta.

14 helmi

Valmennusta ja rakennuspalikoita

Steve Croxford luennoi Varalan urheiluopistolla (Tampere).

Viime viikonloppuna ja maanantaina liiton valmentajakurssilaiset sekä luennolle päässeet agilitaajat saivat aimo annoksen agilitytietoutta Steve Croxfordilta. Steve on tuttu mm. Brittien maajoukkueen managerin tehtävistä viime vuosikymmenen ajalta ja suomalaiselle harrastajalle lehtemme sivuilta.

Me (minä ja Nina) saimme kunnian viettää aikaa Steven kanssa perjantaina hyvän ruoan, Tampereen esittelyn ja Pyynikin näkötornin munkkikahvien äärellä. Agilitykeskusteluihin liittyi niin agilityn nykytilan tarkastelu ja sovimme, että hänen valmennukseen ja lajiin liittyivä artikkeleitaan julkaistaan myös tulevissa lehtemme numeroissa.


Yleisöluento sunnuntaina käsitteli osin niitä aiheita, joita on Steven artikkeleissa käsitelty lehtemme numeroissa 1/2011 (Strateginen agility), 3/2011 (Suorituksen analysointi) ja 5/2011 (Suoritustavoitteiden asettaminen). Luennon sisältö oli tuhti paketti siitä, miten agililitya voi kouluttaa, harjoitella ja kilpailla järjestelmällisesti. Kyse on ajattelumallista, missä haetaan koiran suoritusten ja ohjaajan ohjaustavasta toistuvasti ja yhdenmukaisesti mitattavia asioita, kuten esim. nopeus, suoritustekniikka.

Eri osa-alueet määritellään ja nykytila arvioidaan eri kriteerien mukaan. Jatkossa harjoittelu muodostetaan sen mukaan, mikä on koirakon tavoite eri osa-alueilla ja kehitystä mitataan järjestelmällisesti.



KÄYTÄNNÖSSÄ

Maanantaina valmentajakurssilaisille ja yleisöluennolle osallistujille järjestettiin Sporttikoirahallilla koko päivän kestänyt sessio, missä valmentajakurssilaiset tekivät käytännössä arvioita demokoirakoiksi ilmoittautuneille.

Valmentajakurssilaiset menivät jokaisen harjoitteen
tarkasti läpi yhdessä Steven kanssa.

Tämä osoitti sen, että mikä näyttää paperilla systeemiltä, muuttuu ja kehittyy toteuttajiensa myötä kaikkia hyödyntäväksi työkaluksi. Sehän tässä harjoittelussa olikin kyse. Harjoitusten aikana eri osa-alueiden pisteytys sai tarkempia piirteitä ja Steve haastettiin perustelemaan tiettyjä harjoituksia ja mittaustapoja. Täten kurssilaiset ja Steve saivat kehittävää palautetta ja valmennusjärjestelmä tarkentui päivän aikana jatkuvasti.

Viikonloppu oli erittäin antoisa ja teen parhaillaan artikkkelia asiasta tämän kuun lopussa ilmestyvään lehteemme. Artikkelissa vedän yleisöosuuksia yhteen ja esittelen ainakin yhden tehdyn harjoitteen. Koitan tuoda esille niitä ajatuksia, joita käytännön harjoitukset toivat pinnalle.

Huh, olen viikonlopun jäljiltä aivan puhki, vaikka osallistuin ainoastaan yleisöosuuksiin. Voin kuvitella, että valmentajakurssilaiset ja demokoirakot tietävät tehneensä jotain viikonlopun aikana 🙂 . Maininnan arvoinen on järisyttävää asennetta osoittanut nuori agilitaaja, Elsi Pulli, joka näytti miten päivästä otetaan kaikki irti 😉 Mahtavaa asennetta!

24 tammi

Ensimmäinen kisa, Witzi & Tero

Kisauramme on korkattu. Tuloslistoja tutkailemalla voisi ajatella, että huti tuli. Kehittymistä ajatellen saimme paljon pureskeltavaa ja en voi olla pettynyt.
VALMISTAUTUMINEN

Vappu Alatalo kirjoitti lehtemme 4/2011 artikkelissa (Tavoitteiden taika) “kisapäässä ei ole tilaa tulostavoitteille”.
Minun päässäni tulos on ollut aina päälimmäisenä. Olen stressannut tulosta paljon. Tästä poisoppimiseen olen  tällä kertaa varannut paljon aikaa ja onnistuin mielestäni tähän kisaan valmistautuessani hyvin. Pystyin rentoutumaan ennen kisaa eikä minun tarvinnut juosta jatkuvasti bajamajassa. En tiedä, miten automme juuttuminen kisapaikalle vievän tien jäiseen ylämäkeen vaikutti pääkopassa, mutta sitä tuskin tulen tarkoituksellisesti toistamaan jatkossa. Kiitos vaan kaikille matkailuautoamme työntäneille ja painona olleille. Aamun pieni kiire vei ajatukseni pois kisasta.



PURESKELTAVAA


Saimme, kuten videolta näet, viivan alle paljon kehitystavoitteita tulevia harjoituksiamme varten.

Ohjaustekniikoiden ja kisaruutiinien harjoittelu on siitä helpoimmasta päästä, vaikka nekään eivät helppoja ole. Esimerkiksi lähtörutiinia vaihdoimme pari kuukautta sitten, kun Witzi otti lähtöasennossa aina lonkka-asennon ja täten esim. askeleet ensimmäliselle esteelle olivat usein vain tasapainon hakua. Haarojen väliin asettaminen ja lähtöpaikan valinta ovat meille merkkinä, että kohta mennään radalle. Olemme tehneet satoja toistoja ja eikä minun tarvitse stressata sitä. 

Vaikeinta on pitää pää kasassa radalla. Tulostavoitemato nousi pääkoppaani ratamme kuudennella esteellä, kun epäonnistuin kaikilla tavoilla takaaleikkauksessa. Videolla siitä tarkemmin. Löin haskat tiskiin ja sutaisin loppuradan huolimattomasti maaliin. Se jos mikä rassasi mieltäni kisan jälkeen. Jatkossa tavoitteenani on mennä kisanomaisesti  loppuun!
Tämän suhteen kehitys- ja suoritustavoitteita pitää vielä tarkentaa, jotta pääsen heti kiinni siihen, mikä oikeasti harmittaa ja palaudun nopeammin analysoimaan tapahtunutta. Samalla pääsen irti epärealistisista odotuksista, jotka nakertavat itseluottamusta epäonnistumisen hetkellä. 

HYVÄÄ


Erittäin tyytyväinen olen Witzin kisakäyttäytymiseen ja hyppyihin. Kisatilanteessa viretila oli samanlainen kuin harjoitellessammekin, joten sen suhteen ei tullut vielä yllätyksiä. Hyppytekniikkaharjoitukset ovat tehneet tehtävänsä ja Witzi on tietoisempi kropastaan.

ETEENPÄIN

Siirrymme harjoittelumoodiin. Jatkamme tässä kisassa ilmenneitä ja aiemminkin suunniteltuja juttuja kuntoon. Kisaradan ajoitusta ja kisatilanteita harjoittelemme seuraavan kerran luultavasti ensi viikonloppuna Best-In Areenalla epävirallisten kisojen merkeissä.
Onko sinulla selkeät kehitys- ja suoritustavoitteet? Ajatteletko usein tulosta ennen kisaa?
18 tammi

Lehtemme 3/2011 kansi voitti

Kysyimme teiltä, mikä on mielestänne viime vuoden lehtiemme paras kansi. Kansi nrosta 3 voitti ja nron 4 kansi hyytyi loppumetreillä, vaikka olikin niukasti johdossa pitkään.

Ilmoitamme lehtemme 3/2011 kannen Aikakauslehtien Liiton
kansikilpailuun. Liitto järjestää yleisöäänestyksen vuoden parhaasta
aikakauslehden kannesta. Kannen kuvassa esiintyy Niina-Liina Linna &
bordercollie Rhett.

Aikakausmedian kokoama tuomaristo valitsee ehdokkaiden joukosta 20 potentiaalista voittajaa, joista suuri yleisö pääsee äänestämään
suosikkinsa. Seuraamme jännityksellä, pääsemmekö yleisöäänestykseen.

Kiitos Jukka Pätyselle (Koirakuvat.fi) loistavasta kansikuvasta,
http://koirakuvat.fi